Perintä
Perinnällä tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena saada velallinen maksamaan erääntynyt saatava. Ammattimaisen perintätoimiston perintäprosessi voidaan kuitenkin jakaa kolmeen päävaiheeseen: vapaaehtoinen perintä, oikeudellinen perintä ja jälkiperintä.
Vapaaehtoinen perintä
Vapaaehtoisen perinnän aikana pyritään selvittämään velallisen maksuhalukkuus ja maksukyky ilman viranomaisten apua. Vapaaehtoisen perinnän aikana tärkein tavoite onkin saada yhteys velalliseen ja pyrkiä sopimaan maksusta. Mikäli avoin summa on liian suuri maksettavaksi kerralla, kannattaa olla yhteydessä meihin, niin katsotaan, millainen maksujärjestely voidaan sopia.
Vapaaehtoisen perinnän aikana perintätoimisto lähettää velalliselle maksuvaatimuskirjeen. Lakisääteisen maksuvaatimuskirjeen lisäksi velallista tavoitellaan myös muilla keinoin: esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse ja tekstiviesteillä. Tavoitteena on avata keskusteluyhteys asian ratkaisemiseksi mahdollisimman nopeasti, ennen perinnän seuraavia vaiheita.
Mikäli vapaaehtoisen perinnän aikana ei päästä haluttuun lopputulokseen eli velan suorittamiseen joko kertasuorituksella tai maksusuunnitelmaan perustuen, perintää jatketaan prosessin seuraaviin vaiheisiin. Tässä vaiheessa tarkistetaan yleensä velallisen luottotiedot, joiden perusteella tehdään päätös siitä, siirrytäänkö oikeudelliseen perintään vai mahdollisesti suoraan jälkiperintään.
Oikeudellinen perintä
Oikeudellinen perintä käynnistyy sillä, että saatavasta laaditaan haastehakemus velallisen kotipaikan käräjäoikeuteen. Haastehakemuksessa esitetään tarkat tiedot avoimesta velasta sekä erittelyt tiedot jo tehdyistä perintätoimista.
Mikäli velallinen ei suorita oikeusprosessista huolimatta avointa velkaa käräjäoikeuden määrittelemiin määräpäiviin mennessä, käräjäoikeus antaa velkomustuomion, josta syntyy velalliselle maksuhäiriömerkintä. Velkomustuomion jälkeen saatavan perintä voidaan siirtää ulosottoviranomaisten hoitoon. Ulosottoprosessi käynnistyy ulosottohakemuksella, johon liitetään myös käräjäoikeuden tuomio mukaan.
Ulosottohakemuksen käsittelyn jälkeen ulosottomies aloittaa perintätoimet asian osalta annetun tuomion mukaisesti. Tyypillisesti ensimmäisenä toimenpiteenä ulosottomies lähettää velalliselle ilmoituksen saatavan perinnästä ulosotossa sekä ohjeet vapaaehtoisen maksun suorittamiseksi tai vaihtoehtoisesti ohjeet mahdollisen maksuohjelman neuvottelua varten.
Mikäli vapaaehtoisen lähestymisen kautta ei saada ratkaisua aikaan, voi ulosottomies aloittaa pakottavat toimet saatavan perinnän osalta. Pakottavat toimet voivat tarkoittaa esimerkiksi palkan ulosmittausta.
Jälkiperintä
Vapaaehtoisen perinnän jälkeen voidaan siirtyä suoraan jälkiperintään, mikäli velallisen luottotietojen tarkistuksen yhteydessä on havaittu, että velallisella ei ole tällä hetkellä maksukykyä suorittaa saatavaa edes ulosottoviranomaisten toimien aikana. Jälkiperinnän aikana huolehditaan siitä, ettei velka pääse vanhenemaan ja samalla seurataan säännöllisesti velallisen maksukyvyn kehittymistä.
Jälkiperintään voidaan päätyä myös, jos ulosottoviranomainen toteaa velallisen varattomaksi. Tällöin ulosottoviranomainen antaa ulosoton esteestä varattomuustodistuksen. Ulosottoasian vireilläolo päättyy varattomuustodistuksen antamiseen, mikäli velalliselta ei löydetä ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta. Normaalisti varattomaksi toteamisen jälkeen ulosottovirasto ei tee varsinaisia aktiivisia perintätoimia kyseisen saatavan eteen. Ulosottoviranomainen ei siis tällöin etsi aktiivisesti omaisuutta velalliselta.
Perintää voidaan jatkaa jälkiperinnän muodossa myös ulosoton estävästä varattomuudesta huolimatta. Ulosottoasia voidaan siirtää velkojan pyynnöstä passiivirekisteriin varattomaksi toteamisen jälkeen. Passiivirekisterissä olevan saatavan hyväksi ei tehdä aktiivisia perintätoimia, mutta sille kertyy tilityksiä, mikäli velalliselta ulosmitataan esimerkiksi veronpalautuksia.